Lauantai oli sunnuntai-aamuna vain muisto mielessä ja kipu jaloissa. Kävellessäni 14 porrasta alakertaan aamupalalle tajusin, että edellisen päivän maantieajo painoi jaloissa pahasti. Mietiskelin maapähkinävoita leivälle levitellessä, että olisiko siirryttävä suunnitelmaan B ja ajettava kilpailun sijaan lenkkiä pyhäpäivänä ja kisattava vasta maanantaina.
Lenkille lähtö tuntui yhtä vastenmieliseltä ajatukselta kipeillä jaloilla kuin kisaan meneminenkin. Siispä löysin itseni 13.40 Hoksemin kylästä seisomassa kahvilan edessä jonossa, jossa talvivaatteisiin pukeutuneita pyöräilijöitä seisoskeli lisenssin ja kymmenen euron setelin kanssa odottaen vuoroaan lisenssikontrolliin.
Ajelin reilun kuuden kilometrin kilpailureitin läpi alkuverryttelyssä. Samaltahan se näytti kuin kaikki kisat täällä. Kurveja oli riittämiin, heikkokuntoista tietä, peltoaukeaa, jossa yli 8m/s puhaltanut tuuli pääsi oikeuksiinsa, pyörätietä ja jopa yksi mäenpätkäkin. Viivalle vain ja päivää rakentelemaan. Sillähän siitä selviää.
Kisa ajettiin tuttuun tyylin. Alku täysillä ja loppu niin kovaa kuin jaksaa. Päivän hatka lähti jo reilun 45 minuutin ajon jälkeen. Kärkeen karkasi sivutuuliosuudella reilun 20 ajajan ryhmä. Itse en ollut pätkääkään kiinnostunut kärjen tapahtumista. Koitin vain lusmuilla porukan sisällä ja saada kilometri kilometriltä päivän etenemään.
Kärjen karattua alkoi tietenkin kakkoshatkan muodostaminen. Siinä kohtaa alkoi omakin ajo maistumaan paremmalta ja koitin aktiivisesti kakkosryhmään mukaan. Pääjoukko harveni samalla kierros kierrokselta ja noin 100 kilometrin jälkeen ryhmämme oli enää 30 ajajan vahvuinen.
Joukkuekaverini pääsi mukaan kakkoshatkaan, jonka itse missasin nipin napin. Viitisen kilometriä ennen maalia irtaannuin noin 20 ajajan ryhmästämme ja ajoin maalin muutaman sekunnin kakkoshatkan takana. No, sainpahan paikan tuloslistalla niiden viimeisten joukossa, jotka saavat muutaman euron karkkirahaa kilpailun jälkeen. Jahka ollaan seisty kahvilan ulkopuolella jonossa palauttaen numerot kilpailukansliaan ja saaden takaisin muutaman euron verran kilpailumaksusta.
Kisojen jälkeen sain positiivista viestiä myös joukkueeltani. Heinäkuun Tour de Liegen pitäisi olla varmistunut ohjelmaani. Samoin kahden Interclubs-kilpailun heinäkuun alussa. Toki silloin olen vielä Suomessa nykyisillä lentoaikatauluillani, mutta katsotaan miten tämä tästä järjestyy.
Ketju poikki,
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti