torstai 28. tammikuuta 2016

Suomelle 1km MM-paikka

UCI julkaisi, ja lähetti myös SPU:lle, MM-kilpailujen paikkajaon. Eri ratalajeissa on vähän eri karsintatavat; olympialajeissa maailman cupin kautta, ryhmälähdöissä maarankingista 24 maata ja aika-ajoissa 15 maata rankingin kärjestä.

Suomi oli 25.1. katsastetussa tilanteessa 1km maarankingin sijalla 15 ja lunasti näin ollen paikan ratapyöräilyn MM-kilpailuihin maaliskuun ensimmäiselle viikolle Lontooseen. Edellisen kerran Suomella ollut edustus rata MM-kisoissa miehissä 2007, kun meidän seuran Juha-Matti Alaluusua oli ajamassa. Ja 2000-luvun alussa Heinikaisen Jukka ajoi MM-kilpailuja. Eli ei ihan liian usein paikkoja ansaita.

http://www.uci.ch/mm/Document/News/News/17/47/10/Quotas_Asof25.01.2016_Neutral.pdf

(Toki tuossa paikkajaossa yhä kummaksun sitä, että Ranskalla ei ole yhtään paikkaa annettu kilometrille, vaikka heillä MM-titteli hallussa. Eli muutokset vielä mahdollisia?)

Omalla kohdallani tämä ei muuta mitään. Harjoitukset jatkuvat ja valmistautumista jatketaan kuten tähänkin asti. Nythän viimeisen kahden kuukauden kovat treenit ovat tosissaan tulleet tarpeeseen, koska jos tästä hetkestä pitäisi aloittaa valmistautuminen kilpailuihin oltaisiin todella paljon myöhässä. Muutenkin ollaan heikoilla jäillä noissa kisoissa, joten jokainen harjoitus, startti, nostettu puntti on tärkeässä roolissa, jotta lyhyessä ajassa koitetaan maksimoida se mikä on mahdollista.

SPU valinnee MM-edustajan lähiaikoina. Mikäli valinta osuu kohdalleni niin sitten onkin vielä viimeinen suunnitteluvaihe edessä, kun pitää huoltajat hankkia kisoihin, löytää järkevät matkapäivät leireiltä kotiin ja kisoihin, majoitukset sellaiselta etäisyydeltä Lontoon veloa, että kulkeminen on mahdollista ilman vuokra-autoa jne...

Jatketaan siis harjoituksia!

M

maanantai 25. tammikuuta 2016

Palauttelun vaikeus

Valmentajani, ja Pajarin Matin entinen valmentaja, Terry Gyde totesi keväällä haastattelussa roadcycling.co.nz -sivustolle pyöräillijöistä:


They are all extremely driven people and motivation is never a problem. Often their attitude is that more is better

Harjoitteluni on edennyt siihen pisteeseen, että treeniä on painettu koneeseen marraskuun puolivälistä. EM-kisojen jälkeen oli pari viikkoa taukoa, mutta tauon jälkeen jatkettiin heti reippaasti. Pari leiriäkin on jo ehditty tehdä ja saliharjoitteluakin on takana pian kaksi kuuden viikon jaksoa. On siis aika kevyemmän viikon. Pieni palautus tulee kyllä tarpeeseen, koska kuormitus on ollut erilaista kuin aiemmin, tehot kovia, joten kroppa alkaa olla aika väsynyt. Tai oikeastaan todella väsynyt. Tai ihan tarkkaan ottaen sen verran väsynyt, että koko ajan väsyttää, mutta öisin ei ihan hirveän hyvin nukuta. Treeni siis toimii.

Kevyt viikko tarkoittaa oikeastaan alkua kahden viikon perusajojaksolle, jota salitreeni ja kerran viikkoon ajettava korkea intensiteettinen anaerobinen harjoitus värittävät. Perusajoa ei ohjelmassa ole suuria määriä, vaan päiväkohtaisesti ajellaan tunnin ja kahden välille. Toisaalta harjoitusintensiteetti pitäisi saada aina 75-80% hrmax lukemiin ja kun viikossa tuota ajelee yli kymmenen tuntia saadaan siitä hyvä harjoitusvaste kropalle.

Perusajotreenillä pidetään yllä kestävyyttä, jotta kovien, välillä pitkienkin, ratapäivien läpivienti on mahdollista. Pienen palautusjakson jälkeen on kolme viikkoa aikaa virittää konetta siihen tilaan, että pystyisin ajamaan kilometrin kovaa. Tai siis kansallisesti kovaa. Haasteensa tälle kevyemmälle jaksolle luo tietysti se, että mieluummin iskisi kovia harjoituksia menemään ja "kehittäisi" ominaisuuksiaan näin. Vai kaivaisiko kuoppaa syvemmälle...

Palauttelun vaikeus lienee usein riittävä rohkeus. Pitää uskaltaa ottaa kevyesti, jotta voi joskus mennä kovaa. Eli välttämättä huomista tunnin perusajotreeniä ei kannata lähteä ajamaan läpi perusajoalueen ylärajoilla, vaan ennemmin hakee hyvää jaksoa tässäkin kohtaa, jossa ne parhaimmat, ja usein tehoiltaan kovimmat, treenit osuvat sinne jakson päätöspäiviin.

Ketju poikki,
-M


maanantai 18. tammikuuta 2016

Lisää leiriä koneeseen

Viime viikkojen anaerobiset vedot ovat poltelleet melkoisesti ja välillä treenit ovat olleet sellaisia, että mielekkyyttä on joutunut miettimään ihan tosissaan. Hauskaa on silti ollut ja jokainen treeni on vedetty täysillä, välillä vähän silmät kiinni, loppuun asti.

Kun lähdetään hidasta kestävyysurheilijaa muokkaamaan lyhyessä ajassa kohti kilometrin kuskia on tehtävä paljon töitä anaerobisen tehon ja kapasiteetin kanssa. Vedoissa on siis leikitelty jonkin verran palautusaikojen kanssa, kun vetojen pituuksia ei ole mahdollista nostaa kovinkaan pitkiksi rajoitetun ajan puitteissa. Kovia anaerobisia harjoituksia ei voi tehdä liian usein, jotta palautuminen edellisestä on riittävää, ja jotta pystytään aina suorittamaan riittävän kovalla intensiteetillä. Ympäripyöreää pötyhöpinäähän tuo edeltävä on, mutta avataan sitten joskus aikanaan ihan tarkasti, että mitä tässä on harjoiteltu viime viikkoina.Ja tullaan tulevina harjoittelemaan.

Leirillä on ohjelmassa saliharjoitusten lisäksi alkuviikosta painotusta nopeuskestävyydessä ja loppuviikosta startin voimapuolessa. Starttiportista olisi tavoitteena päästä tekemään lähtöjä viimeiset neljä viikkoa ennen mahdollisia kilpailuja.

UCI päivittelee tällä viikolla MM-rankingin. Ratkaisevia kilpailuja ajetaan lähiakoina Aasiassa; ensimmäseksi ensi viikolla Aasian mestaruuskilpailut ja helmikuun ekana viikonloppuna CL3-tason kilpailu Japanissa. Eli eipä tässä paljon muuta kannata tehdä kuin odotella vain helmikuun kahdeksatta päivää jolloin UCI julkistaa MM-paikat. Silloin nähdään kuinka käy ja lyödään lukkoon kuinka jatketaan.

Ketju poikki,
-M

torstai 7. tammikuuta 2016

Rataleiriä

Noin parisen kuukautta sitten alkanut, hitaasti kiiruhtava, kilometrin aika-ajon harjoittelu on edennyt ensimmäiseen leiriinsä. MM-paikan suhteen ei vielä ole uutta päivitettävää. Seuraava UCI-rankingin tarkistus tehdään 19.1. ,joten silloin näkee paremmin missä mennään.

Blogissakin on ollut hiljaista. Tällä kertaa se on ollut hyvää hiljaisuutta. Päivät ovat olleet kovin raskaista, joten ei ole ollut ylimääräistä enenrgiaa huudella netissä. Treenejä tulee viikkoon 9-12 kappaletta, joista puolet ovat kovaa harjoittelua. Toisaalta oma kovuutensa on myös iltapäivän lyhyessä rullasessiossa, jos takana on jo pari kahden harjoituksen päivää.

Pari kuukautta kilometrin harjoittelua on myös muokannut vartaloa aavistuksen. Paino on pudonnut varsin mukaviin 74,5kg lukemiin, rasvamassa on hävinnyt melkoisen tehokkaasti ja lihasmassaa on tullut aavistuksen lisää. Onhan se tietysti radalla ihan kiva, että lihas on lisääntynyt, mutta voi olla keväällä kurjaa ajella Toijaistenmäkeä...

Leiriviikko ei paperilla näyttänyt kovinkaan mahdottomalta. Neljä päivää on lähes hoidettuna ja vähän alkaa askel painamaan. Onneksi radalla vielä jalka pyörii. Ja jäljellä on enää yksi, viiden kilometrin, aika-ajoharjoitus todella isolla välityksellä. Eli kerran verran pitäisi vielä löytyä potkua.

Harjoituksissa on ajettu niin isoilla kuin pienillä tuumilla. Lyhimmät vedot ovat olleet 60 metriä ja pisimmät täysiä kilometrejä. Salilla on pyöritetty normaaliohjelmaa läpi viikon. Ja tietysti rulliakin on saanut ajaa. Jalat kestävät yllättävän hyvin, kun ei tehdä esim pelkkiä startteja isoilla tuumilla tai ajeta pitkiä vetoja kisavälityksillä.

Koska kilometrin harjoittelu ei ole aiemmilta vuosilta omana osa-alueenaan tuttua on vaikea sanoa, että missä tällä hetkellä mennään. Maanantaina ajoin viisi kilometria alle 1.09/km vauhtia nopeimman liikkuessa 1.07.5/km. Normaaliradalla heikkoja aikoja, mutta Falunin 190m radalla ihan kelpoja. Normaalivälitykselläkin olisi ollut nopeampaa lähteä liikkeelle, mutta 106" on vielä aavistuksen hidas alussa.

Tammikuussa painetaan vuoroviikoin rataa ja perusajotreeniä. Pelkkä tehoharjoittelu ei yksin vie eteenpäin, vaan perusajon kautta rakennetaan myös kestävyyttä, joka muuten tulee pitkissä rataharjoituksissa ihan tarpeeseen.

Helmikuussa harjoittelua siirretään sitten täysin radalle tehtäväksi, jos olemme yhä kisapaikassa kivasti kiinni.

Ketju poikki,
-M