lauantai 31. joulukuuta 2016

Kausi 2016 kuvina

Vuoden viimeinen blogi onkin helppo vetäistä täyteen kuvia vuoden varrelta. Aikalailla laiskasti niitä oikeasti on ja melkein tunnin sai kaivaa, että edes tähän päätyi. Osa kuvista on lainattuja, mutta kuvaajilta on kysytty aikanaan käyttöoikeudet kuviin tai ostettu oikeus.

Lyhyitä kommentteja siellä täällä.

Kohti päivän paria treeniä ja huomista...!


 MM-paikoista tuli tieto Tammikuun lopulla ja siltä seisomalta kun paikkamme valmistui Bioracer teki kisoja varten hienon puvun!




MM ajettiin maaliskuun alussa Lontoossa ja yhteistyökumppaneiden avustuksella matkaan lastattiin about 80kg tavaraa. Onneksi kisojen jälkeen osa tavarasta jäi paikallisten pikkupoikien ja syötäväksi ja pullot ihasteltaviksi.


Kilometrin SE onnistui, mutta sen jälkeen kausi ei oikein sujunut. Harjoiteltiin liikaa, harjoitukset puuroutuivat hiukan ja tekemisestä tuli liian tasapaksua.

Instagram-kuva
Instagram-kuva

 Pari hienoa otosta kevään Helsinki GP:sta radalla. Kuvaajana Trackpic





Antti Ruotsalon otoksia Helsinki GP:n 1km aika-ajosta.


SM-pisteajo heinäkuussa 2016, jossa hyvän kilpailun jälkeen voitto.





 Rata SM 1km kuvia. Lontoon ohella yksi kauden parhaista ajoista. Sääli, että osui heinäkuun loppuun.








Kupittaalla tuli taas vuoden aikana treenattua. Huhtikuun lopussa rata putsattiin ja viikko viikolta hiekka lisääntyi kurveissa. Todella turvallista ajelua...


Ensi vuonna voidaan vaikkapa kirjoitella siitä kuinka syvälle "tosiäijjät" kyykkää

Kanadassa oli vielä kelpo meno syksyllä käynnissä, joka ei valitettavasti tällä kertaa konkretisoitunut EM-kilpailuissa.

Ja loppuun tietysti kiitos yhteistyökumppaneille kaudesta 2016! Soitellaan maanantaina!!

Ketju poikki,
-M

maanantai 26. joulukuuta 2016

Treeniä treeniä...

Olisikohan noin kymmenes kerta kun otsikko on yllä olevan kaltainen. Toisaalta, kun tämä hetki vuotta on vähän sellainen, että mitään ei oikein tuppaa tapahtumaan.

Harjoitukset sujuu hyvin. Tai kelvosti. Tai sujuu nyt kummiskin. Se on aavistuksen vaikea sanoa salilla,trainerilla ja rullilla treenatessa, että kuinka lajisuoritus kehittyy. Salilla voi nostaa isompia kiloja kuin aiemmin, traineriin voi lykkiä suurempia tehoja sisään kuin ennen ja rullilla rentous löytyy kivasti 130 kierroksen päällä, mutta välttämättä mikään noista ei nopeuta starttiani, kiihdytyksen maksimia tai matkavauhdin ylläpitoa. Vähän tälläistä kuivaharjoittelua kuitenkin kun ei radalle pääse.

Seitsemän viikkoa ja kuusi päivää niin ohjelmassa on kevään isoin kilpailu. Maailman cupin osakilpailu Kolumbiassa, jossa siis ainoa kilsa tämän vuoden MC-ohjelmassa. Säännöt ovat sellaiset, että jos mielimme MM-paikkaa saada pitää osallistua omassa lajissaan yhteen MC-kilpailuun. Eli Kolumbiaan siis.

Seuraavat viikot harjoittelu muuttuu siten, että kuusi viikkoa ennen kilpailuja alkaa aamutreenit olemaan aikaisempaa kovempia ja iltapäivätreenit aikaisempaa kevyempiä. Salilla painotus muuttuu voimasta tehoon. Pyörän päällä pyritään kehittämään niitä lajisuorituksen osia, joita kotosalla on mahdollista tehdä.

Pyörään on tulossa pientä päivitysosaa, jotka auttavat ajamaan reippahammin. Ei mitään suuria muutoksia, vaan enemmänkin hienosäätöä. Toivottavasti pienet muutokset auttavat myös pääsemään eroon kohtuullisen pitkään vaivanneista polvikivuista. Tangon asento on sellainen, jota vielä haetaan aavistuksen. Päässyt lihasmassa kasvamaan aavistuksen viimeisen parin kuukauden aikana, joka tarkoittaa, että vanhassa asennossa polvet lyö liikaa rintaan. Videoanalyysille on siis taas käyttöä.

Kerran vielä päivitellään tänä vuonna ja silloin tavoitteena löytää vaikkapa kymmenen kuvaa tästä kaudesta...

Ketju poikki,
-M

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Vähän painaa...

Sisällä treenaaminen on siitä jännää puuhaa, että kun alkaa tulla seinä vastaan se yleensä tulee melko nopeaan. Vähän alkaa tässä tuntua siltä, että tuo seinä on kovin lähellä, mutta kerrankos sitä päätään seinään sitten lyö.

24.10 jälkeen on ehtinyt olla jo 51 harjoitusta sisällä trainerilla tai rullilla. Seuraavan 9,5 viikon aikana, joka on siis matkaa radan WC III, ehtinee sen seitsemäkymmentä treeniä vielä tehdä sisällä ajaen. Täytyy sanoa, että kyllä tuo alkaa myös tuntumaan. Toki se tällä hetkellä tuntuu myös parantuneina tehoina niin Vo2max kuin lyhyissä nopeuskestävyysvedoissa. Toisaalta se tuntuu myös päässä. Hyvä esimerkki siitä on se, että yhtään ylimääräistä minuuttia ei tule vietettyä trainerin päällä, vaan ohjelmat muuttuvat kokoajan tiiviimmiksi, jossa harjoitteet tehdään huolella, mutta treenattu aika koitetaan pitää kurissa.

Posiitivista on ollut maksimaalisen hapenoton kehittyminen tässä viime aikoina kuin itsestään. Lukemat on tietysti matalia, mutta nyt haetaankin hapenottoa, joka hyödyttää eniten radan 1km aika-ajossa. Turha siis puskea Vo2max -vetoja matalilla kierroksilla putkelta, koska saan treenattua myös hapentoton o2-vedoilla, joissa riittävän toiston ja lyhyen palautuksen kautta päästään ihan kivan tiukoille. Tietty olisi kiva ajella edellä mainitut vedot radalla, mutta ei valiteta.

Salilla ei ole vielä alkanut homma tökkimään. Kolme kertaa viikkoon on salitreeni, mutta painotus päivien kesken on riittävän erilainen, jotta pysyy mielenkiinto yllä. Hyviä asioita tehty, voimaa tullut lisää, toivottavasti se myös näkyisi keväällä pyörän päällä. Tietysti rautaa voisi olla enemmän liikuteltavana, mutta eipä sitä kykyään enemmän pysty kyykkäämään.

Toivottavasti päivitystahti tässä vähän taas kiihtyisi. Se on vaan kovin haastavaa saada mitään kirjoitettavaa, kun mitään ei tapahdu ;)

Ketju poikki,
-M