Olin jo hyvissä ajoin päättänyt, että en Helsingissä aja kuin kilometrin johtuen pitkälti tuon seudun tyyriistä majoitushinnoista. Käytetään tuokin raha mieluummin kv.kisoihin. Kilometri oli mukavasti ohjelmassa perjantai-illassa, johon sattui osumaan mitä parhain kilpailusää; +20C ja tyyntä.
Itse kilometri oli haastava. Lähdössä tuntui siltä kuin kiinnipitäjän käsi olisi roikkunut ensimmäisen sekunnin vielä satulatolpassa kiinni. Toisaalta pitkät suorat mahdollistivat sen, että noin 200 metrin kohdalla oli melko mukavan oloinen vauhti päällä. Ongelmat ajossa alkoivat noin kierros ennen maalia. Ajo itsessään ei tahtonut sen kummemmin hyytyä, mutta reippaat rengaspaineet yhdistettynä Helsingin radan pomppuisuuteen aiheutti sen, että lopussa ei pystynyt enää vetämään rennosti aika-ajoasennosta. Tulin viimeiset parisataa metriä puoliksi pystyssä tukien itseäni aika-ajotangon kahvoihin samalla vauhtia ja rytmiä uudelleen ajoon hakien.
Loppuaika 1.07.235 ei ole ollenkaan huono Helsingissä ajetuksi. Itseasiassa jaloissa on tällä hetkellä varsin hyvä vauhti. Sääli, että mitään kilpailuja ei ole saatavilla toviin, koska nyt olisi kiva päästä kokeilemaan sisäkilometriä. Tietysti harmittavaista, että 67 sekunnin raja jäi rikkomatta, mutta ehkäpä tuo voidaan laittaa omaan piikkiin, koska itsepähän ne rengaspaineet päätin. Ja tietty se startti...
Koska tarinaa on vähän niin laitetaan loppuun Antti Ruotsalon ottamia mainioita valokuvia muutama. Kiitokset kilpailuista koko organisaatiolle Helsingissä! Tästä saatiin tukku arvokkaita pisteitä UCI rankingiin - pari hyvää tulosta lisää ja voimme päästä myös ensi keväänä MM-kilpailuihin!! Sitä ennen pitää hoitaa hyvin syksyn EM-kilpailut, joihin alkaa neljän kuukauden harjoitusjakso huomenna. Kesäpainoa pois 1,5-2kg, terävyyttä starttiin, maksiminopeuden hiontaa ja tietysti nykyisten ominaisuuksien ylläpitoa.
Ketju poikki,
-M
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti