Se on kovin lyhyt tuo aika, jonka pystyy nauttimaan sisällä pyöräilemisestä ennen kuin se alkaa maistumaan puulta. Ja itselläni ainakin treeni sisällä, joko onnistuu tai ei. Sellaista puolivälivaihtoehtoa ei ole olemassa.
Edellisenä päivänä treeni onnistui. Viitisen minuuttia verraa rullilla ja siitä päälle tunti reippailla kierroksilla. Melko helppo tunti kaiken lisäksi. Tänään sitten taas ei sitten osunut ollenkaan tähdet kohdilleen. Heti alusta asti meno tuntui trainerilla vaikealta ja homma ei tuntunut käynnistyvän oikein missään kohtaa.
Turussa on viime päivät olleet melko nihkeää keliä. Alkuviikosta näytti vielä hyvältä, että pääsisi ajamaan edes lyhyen ulkolenkin lumen päällä, mutta tällä hetkellä asfalttia on suojaamassa, lähes kaikkialla, noin 3-4 sentin paksuinen jääkerros. Eipä ole kuitenkaan oma mielenkiinto ulkona ajamiseen kasvanut niin suureksi, että vaivautuisin liukastelemaan. Tarvinnee hörppiä aamulla tupla-annos kahvia ennen trainerin päälle menoa, ja ajaa 1,5-2 tuntinen päiväannos, vaikka väkisin.
Ensi viikolla on onneksi pientä helpotusta luvassa, kun 50% päivän harjoituksista on radalla. Toinen puolikas päivää tosin menee trainerilla perusajoa jauhaen, mutta onpahan jotain vaihtelua sentään. Rataviikon jälkeen onkin vain kolmisen viikkoa ja edessä on niin maantiekilpailukauden avaus kuin toinen rataleirikin. Eli melko pitkällä ollaan jo tätä talvea.
Ketju poikki,
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti