SM Omnium, päivä 2

Aloitetaan kiitoksilla, joka paljastanee samalla miten tässä hommassa tällä kertaa kävi. Voittaessahan on mukava kiittää niitä tahoja, jotka ovat tukeneet matkaani viime vuosina:

Kananen, Simola, Nurminen (kuva Reponen / IK32)

Vaimoni Janni

Talviharjoittelu ja lihashuolto Sohvi ja Iida

Turun Urheiluliiton Pyöräily; Manu & Ari

Huntteri / Felt & BBB, www.huntteri.fi

Bioracer, www.rush.fi

Bikeshop.fi / Ajopyörä, www.bikeshop.fi

Powerbar Finland,

Mainoskoho, www.mainoskoho.fi

Turku Triathlon Weekend, www.turkutriathlonweekend.fi

sekä Turun Urheiluliitto ovat olleet tärkeässä roolissa auttaessaan räpiköinnissäni eteenpäin. Iso kiitos jälleen teille kaikille!

Itse omniumiin. Pienessä kuumeessa aamulla viivalla ja todella vaikea kilometri, joka painui liki 1.08 aikoihin. Päälle onneksi lentävä kierros pelasti viikonloppuni. 250 metrin matkalla aika oli 14,0 ja keskinopeus tasan 64kmh. Seuraavaksi sitten kohti 65!

Omniumin päättänyt pisteajo ei tainnut olla kenellekkään läsnäolleelle kovin mukava. 40 kilometriä on pitkä matka taivallettavaksi ja arvostan kovasti kaikkia kilpakumppaneitani, jotka lähtöviivalle saapuivat! Pisteajo ratkesi aikalailla aikasessa vaiheessa, joten suurta ajamisen juhlaa ei ollut nähtävillä.

Pisteajo muutti lopputilanteen siten, että Kimmo Kananen vei SM-hopean ennen viime vuotistakin pronssimitalistia Janne Nurmista. Neljänneksi taisi polkea Petri Matero. Valitettavasti en ole tuloksia nähnyt, joten en voi lopullista listaa tässä kertoa.

Kilpailun jälkeen ehkä merkittävin asia oli kuitenkin Kanasen Kimmon kehut ajamisesta. Kun entinen ammattilainen, nykyinen täysaikainen pyörätyöläinen, antaa tunnustusta lämmittää se kummasti mieltä. Muistelen, että Heinikaisen Jukka kehui ajamistani SM pistarissa vuonna 2011. Jäin toki neljänneksi tuolloin (?) ja Jukka oli luonnollisesti mitaleilla, mutta siltikin tuo jäi mieleen. Toivottavasti voin itse tulevina vuosina antaa tunnustusta muiden ajoille ja näin ollen kannustaa nuoria, ja miksei vanhempiakin, suomalaisia kuskeja kohti parempia suorituksia!

Suomalaisten ryhmäretkimatka on poistunut ainakin hotellilta, mahdollisesti jo Venäjältäkin. Huomenna on oma siirtymäetappini kohti kotia, jossa en olekaan viimeiseen pariin toviin ehtinyt pahemmin käydä. Perunat varmaan tarvitsee kylvää, vaatteita lienee pestävä, parannuttava kolme viikkoa kestäneestä sairastelusta ja aloitettava maantieharjoittelua. Melkoisesti urakkaa siis tiedossa. Mutta onneksi vasta huomisesta alkaen.

Ketju poikki,
-M