Maantie SM

SM-maantietä ennen olin erittäin huolestunut siitä, että kauanko pystyn porukoissa ajamaan mukana. En siksi, että olisin fysiikkaani epäillyt hetkeäkään, vaan olkapään/lavan alueen vammojen kipujen takia. Pari viikkoa sitten tapahtuneen kaatumisen jäljiltä vasen käsi on vielä huonossa kunnossa ja startit, tangosta repimiset ja voimakas hengittäminen ovat vaikeita / liki mahdottomia tehdä.

Kisa alkoi kannaltani suotuisasti kun muutaman irtiottoyrityksen jälkeen saimme parin kilometrin ajon jälkeen kärkeen ryhmän, jossa olivat lisäkseni Koiviston Iskun, ex-Urheiluliittolainen, Tommi Martikainen, kova ratamies ja hyvä tsemppari TWD:n Ilari Kahila ja vahvasti kotimaassa ajanut Tampereen Continental joukkueen Henri Järvinen. Matkanteko sujui suhteellisen hyvin pienellä ryhmällämme ja saimme pääjoukkoon sopivasti eroa heti ensi kierroksilla.

Vajaan viidenkymmenen kilometrin kohdalla ryhmämme tasoerot alkoivat hieman näkymään ja vauhtimme alkoi myös hiipumaan. Samalla saimme tiedon, että takaa olisi tulossa TWD:n Jussi Veikkanen, Paavo Paajanen ja Samuel Pökälä, joten vauhdinpito loppui tyystin.

Vajaan kahden tunnin ajon jälkeen kärkiryhmämme oli yhdeksän ajajan vahvuinen, kun TWD:n kolmikon mukana kärkeen tulivat Kuopion Soutajien Jarmo Rissanen ja Urheiluliiton Jesse Virtanen. Matka taittui sopuisasti seuraavan viidenkymmenen kilometrin ajan. Vetovuorot eivät yhdeksän hengen ryhmässämme maistuneet kaikille ja ensimmäinen ryhmän harvennus nähtiin noin 40km ennen maalia, kun Virtanen, Kahila ja Järvinen pudotettiin pois.

15km ennen maalia Paavo Paajanen ja Jussi Veikkanen iskivät kilometrin sisällä molemmat irti kärki sekstetistämme ja lähtivät kaksistaan ratkomaan kilpailun voittoa. Tein mielestäni oikein kun en ajanut Paajasen ensimmäistä iskua kiinni ja turhaan väsyttänyt siinä itseäni. Veikkasen lähtiessä ei ollutkaan tarpeen enää miettiä kiinni ajamisia, sillä Jussin isku oli sitä luokkaa, että siihen ei olisi itselläni ollut mitään mahdollisuuksia, edes tuoreella jalalla, vastata.

Viimeisen 12km kierroksen ajelimme neljästään Martikaisen, Rissasen ja TWD:n Pökälän kanssa. Pronssimitali kiinnosti itseäni ja ajoin sen mukaisesti kisan lopun. Maaliviivalle tulin juuri ja juuri ennen järjestävän seuran Martikaista ja TWD:n väkivahvaa Samuel Pökälää.

Voittoon ajoi TWD:n Jussi Veikkanen ja toiseksi sijoittui saman seuran Paavo Paajanen. Tämä kaksikko oli muita pitkän askeleen edellä ja täysin ansaitusti myös kisan kärki. Ammattimiesten menoa on hieno seurata. Jussille voitto oli jo kuudes SM-maantiellä.

Kilpailun jälkeen olkapääkivut äityivät erittäin koviksi ja nyt onkin ohjelmassa muutama päivä ilman pyörää, olkapäätä parannellen. Seuraavat kisat ovat ohjelmassa ensi viikolla Belgiassa, jossa to-su akselilla on tarkoitus ajaa 1-2 Kermis-kilpailua ennen viisi päiväistä Liegen kierrosta.

Subjektiivisen kisakertomukseni loppuun tietenkin kiitokset kaikille, jotka ovat näiden kahden peräkkäisen SM-maantie pronssin välissä kerenneet minua auttamaan. Toki tämän vuotinen mitalli lämmittää moninkertaisesti viimevuotiseen verrattuna. Erityiskiitokset myös seuraaville henkilöille:

Jannille tuesta kotona ja reissuissa,
Uusivirran Manulle avusta ja juttuseurasta,
Terrylle valmennuksesta,
Luodon Mikalle seura-asioiden hoidosta,
Erjomaan Timolle ja Luostarisen Henkalle treeniseurasta,
Urheiluliiton huoltajille Reiskalle, Lassille, Klasulle, Jarmolle ja Jussille,
Rinteen pyöräilypariskunnalle kannustuksesta kisoissa,
Huntterin/Felt Tapsalle, Juholle ja Tatulle,
Tunturin/Mavic Matille,
Ajopyörän/Bikeshopin Ristolle

Ja anteeksi kaikille niille joiden nimen unohdin tästä listasta joiden olisi kuulunut tässä olla!

Ketju poikki

-M

Lisäyksenä alkuperäiseen tekstiin annettakoon iso kiitos Koiviston Iskulle hyvin järkätyistä kisoista. Homma toimi kuten sen urheilijan kannalta tuleekin toimia - ilman epäselvyyksiä! Hienosti hoidettu Iskulta!