Liegen etappikilpailun ongelmien jälkeen oli pientä epävarmuutta ilmassa mitä Brysselin-alueella ajettu Ronde van Vlaams-Brabant tulisi tarjoamaan. Kelit olivat lämpimiä, +30C, joka päivä, mutta allergialääkkeiden ansiosta ei heinän kukkiminen haitannut.
Kilpailu koostui neljästä noin 150km maantie-etapista sekä kolmantena kilpailupäivänä ajetusta lyhyestä aika-ajosta. Maantie-etapit olivat kaikki erittäin vauhdikkaita ja jokaiseen päivään mahtui mäkeäkin mukaan jonkin verran.
Etapit olivat itselleni kohtuullisen rankkoja vaikka pääasiassa pyrin lusmuilemaan vajaan 200 kuskin porukan suojissa. Mäet oli kuitenkin ajettava itse ylös ja sivutuuleenkin piti omia voimia uhrata. Kaikilla maantie-etapeilla olin pääjoukon mukana loppuun asti. Toki muutamaa kilometriä ennen maalia oli tapana kovin monasti iskeä jalkaa suoraksi ja verrytellä maaliin.
Kilpailun hankalin päivä oli ehdottomasti sunnuntain noin 160km etappi, joka ajettiin peltoaukeiden keskellä pikkukyliä kierrellen. Ajon aikana ihmettelin jo kuinka ajaminen tuntui äärimmäisen hankalalta, mutta maaliin tultuamme sain tietää, että päivän keskivauhtimme oli 45,5kmh.
Kuutisensataa kilpailukilometriä tuli jalkoihin etappien myötä. Kilpailujen aikana tosin tajusin oman virheeni alkukesästä, jolloin tulin ajamaan Suomeen ratamestaruuskilpailuja sen sijaan,että olisin jatkanut kilpailemista Belgiassa. Kilpaileminen on kuitenkin se mikä kehittää, joten kesäkuuhunkin kun olisi sen kymmenkunta kisaa saanut ajettua treenien sijaan olisi ajaminen saattanut olla helpompaa etapeilla. No, tästähän voi oppia.
Jatko-ohjelma selvinnee tämän viikon mittaan. Mahdollisesti aloittelen ratasiirtymää kohti syksyn kilpailuja. Maantiellähän täällä on kisoja viikon jokaiselle päivälle tarjolla, joten eiköhän Kermiksiäkin tule ajeltua tähän syksyyn. Keskiviikoksi oli ohjelmaan merkittynä viitisen tuntia Ronde van Vlaandererin -reittiä ajaen. Siinähän se päivä menee mukavasti.
Ketju poikki,
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti