Pienten ohjelmamuutosten seurauksena viikottainen kilpailuannokseni osui kohdalle vasta sunnuntaina. Mukavan lämpöisessä, mutta tuulisessa kelissä ajettu Kermis oli tämän vuoden raskain kilpailu toistaiseksi.
Kolmionmuotoiselle reitille lähti kilpaa ajamaan vain 80 kuskia, joka on todella vähän paikallisissa kilpailuissa. Reitti oli teknisesti helppo, mutta iloa kilpailuun toi harvinaisen heikkokuntoinen laattatie ja uskomaton määrä hidaste- ja reunatolppia tietä rajaamaan. Tuulen ollessa reipas oli selvää, että kilpailukin tulee olemaan vauhdikas.
Oma kilpailuni oli lähellä päättyä jo ensimmäisen kierroksen välikiriin, jonka jälkeen räjähdin täysin. Onneksi heti kirin jälkeen lähti pieni irtiottoryhmä, joten pääjoukon vauhti rauhottui hetkeksi ja pääsin takaisin porukoihin. Olisihan se ollut hieno lopettaa kilpailu välikirivoittoon noin 9 minuutin ajon jälkeen....
Kilpailu eteni tällä kertaa poikkeuksellisesti siinä mielessä, että kilpailun aikana kärjessä oli useampikin potentiaalinen irtiotto, joka olisi voinut mennä loppuun asti. Itse olin mukana yhdessä hyvässä hatkaporukassa, ja pari kertaa ehdittiin myös muodostamaan jo kakkoshatkaakin kärjen taakse. Reipas tuuli kuitenkin hyydytti irtioton toisensa perään. Kilpailu vaikutti jo ratkenneen 10 miehen ryhmän eduksi, joka oli yli minuutin pääjoukon edellä kun vain 15km oli kilpailua jäljellä. Tämäkin ryhmä tuli kiinni vähän ennen maalia. Loppukirissä olin ihan oikeilla paikoilla, mutta ei vain ole jalkaa kiriä 120km kohdalla...
Kisasta jäi kuitenkin positiivinen fiilis päälle. Siinä missä keväällä tuli kilpailuja ajeltua läpi ja vain oltua mukana niin vähitellen alkaa jalkoihin löytyä myös kilpailuvauhtia. Tätä vauhtia tullaan ensi viikonloppuna tarvitsemaan, kun ajamme maantiemaajoukkueen kanssa Eestissä kaksi kilpailua. Tallinna-Tarto on noin 190km maantieajo ja Tarto GP kermistyylinen kierrosajo, jolla on pituutta 150km. Hiukan nuo matkat vaikuttavat pitkiltä, koska pisimmät kisat tältä vuodelta ovat vain 120km mittaisia.
Tässä on käsillä myös siirtymäetappi tänään, kun pahvilaatikko on sullottu täyteen pyöriä, tankoja ja osasia, ja matka kohti Turkua alkaa. Oli miellyttävä yllätys katsoa säätiedotusta kotikulmille, jossa lämpötila laskee jopa alle Belgian lukemien. Onneksi myös tuulta luvataan oikein kunnolla. Tulee mukavia treenipäiviä tälle viikolle...
Ketju poikki,
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti