Pidän itseäni onnekkaana. Syksyllä 2006 kun aloin pyöräilemään enemmän, ja nopeasti huomasin, että pärjään porukkalenkeillä mukavasti mukana, sain Jyrki Teravuolta treeniohjelmaa ja -ohjetta aina kevääseen 2008 asti. Jyrkin jälkeen seuraavat kaksi vuotta Mauno Uusivirta antoi arvokkaita ohjeita ja ohjelmia harjoitteluni tueksi. Olen ollut siis kahden turkulaisen pyörälylegendan opissa.
SM-kilpailujen 2010 jälkeen aina tämän vuoden maaliskuun alkuun asti vastasin itse valmennuksestani. Homma toimi ja ei toiminut. Valmentaja M.Simola tunsi hyvin valmennettava M.Simolan. Valmentaja M.Simola teki, molempien mielestä, valmennetava M.Simolalle hyviä treeniohjelmia. Valmentaja M.Simola ei kuitenkaan vaatinut valmennetava M.Simolalta riittävästi. Valmentaja M.Simola ei saanut enää loppuaikoina puristettua valmennettava M.Simolasta riittävästi irti.
Kurssia piti muuttaa. Ja nyt se on muutettu!
Palkkasin helmikuun lopussa itselleni valmentajan. Vuosien tauon jälkeen on hieno tilanne, että ohjelmat suunnitellaan valmiiksi, olen vain vastuussa toteutuksesta ja palautteen lähettämisestä. Mahtavaa!
Nyt on viisi ja puoliviikkoa takana uusia treeniohjelmia ja uutta suuntaa. Harjoittelumäärät ovat olleet maltillisia, mutta progressiivinen ylikuormitustila on ruvennut syömään miestä tehokkaasti. Väsymys on kova! Toisaalta omaan tekemiseen ja valmentajan ohjeisiin on syytä uskoa. Silloinkin kun väsymys kalvaa sateisillla teillä ajaessa on syytä vain uskoa omaan tekemiseensä.
Syteen taikka saveen. Tällä mennään nyt.
-Mika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti