perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kohti viikonlopun kisoja

Otsikko valehtelee tällä kerralla hiukan. Viikonloppuna on siis SM Omnium, johon pienen painostuksen jälkeen lähden ajamaan. Omniumin ajamiseen sinänsä ei ole kiinnostusta, mutta Helsingin velolla järjestettävään "tapahtumaan" on ilmoittautunut peräti kahdeksan kuskia, joten koin pienenä velvollisuutena, ja kunnioituksena muita ilmoittautuneita ja järjestäjiä kohtaan, mennä mukaan. Kahdeksalla kuskillahan ei ajeta pyöräkilpailuja. Se on kylmä fakta. Tietysti voidaan miettiä, että miksi Suomessa ei käy ratakilpailuissa kuskeja? Ja sisäradan puuttuminen ei ole se perimmäinen syy.

Viimeinen SM Omniumini tulee tosiaan olemaan mielenkiintoinen. En ole koskaan ajanut kahdeksan kuskin ryhmälähtöjä, joten ajaminen tuskin tulee olemaan helppoa. Haastavuutta lisännee maanantaina alkanut lepojakso, jonka aikana olen kerran pyörähtänyt pyörän päällä tuulisella Kupittaan radalla. Toisaalta vähän houkuttaisi mennä Korkeasaareen käymään, kun Helsinkiin päätyy. Ja ravintolalahjakortteja on TS-kortteliajoista jäljellä parille illalla, joten eiköhän aika tule kulumaan.

Se omniumeista. Syksyn kilpailuohjelma on lyöty lähes täysin lukkoon. Yksi maantiekilpailujakso odottaa vielä paikkaansa löytyväksi, mutta muuten ohjelma näyttää tasapainoiselta ja sopivasti etenevältä kohti lokakuussa alkavaa talvikautta. Koska saavutin tarvittavat UCI-pisteet talven maailman cup-kilpailuihin pyysin jo SPU:n ratajaosta esittelemään kilpailupaikkani varmistamisen talven kisoihin. Turhan monta kertaa on nähty, ainakin radalla ja maantiellä, että suomalaisten kilpailuihin valitsemista viivytetään viikon parin päähän kilpailuista, jolloin valmistautumiseen jää usein turhan vähän aikaa. Tai sitten urheilija on valmistautunut kilpailuihin, mutta ilmoitetaan, että ei tarvitse mennä. EM-kilpailuihin on aikaa neljä kuukautta, joten ajoissa ollaan liikkeellä.

Vähän on tapahtunut Saksasta kotiutumisen jälkeen. Pari päivää koittanut vain levätä matkan ja kilpailujen rasituksia pois. Yllättävää kyllä tällä kertaa palautuminen on todella hidasta. Tosin aina lepoviikot ovat vaikeita vietettäviä, mutta joka kerta niistä on myös toivuttu.

Ketju poikki,
-M

Ei kommentteja: