Samuel Pökälä voitti maantieajon Suomen Mestaruuden Vantaalla. Todella ansaittu voitto Samuelille, joka on jo muutaman vuoden ollut todella lähellä paitaa, ja ainakin Porissa 2013 oli taatusti loppuryhmämme vahvin kuski. Onnittelut Samuelille!!!
Itse kisasta ei ole paljonkaan kerrottavaa. Meillä oli seuralla tavoite (=podium) ja taktiikka, sekä melkoisen vähän kuskeja. Kisa eteni kannaltamme suotuisasti melko pitkään, mutta pääjoukosta ei lähtenytkään missään kohtaa kovien kuskien irtiottoa, johon myös taktiikkamme aavistuksen nojasi.
Pääsin heti kilpailun alussa mukavasti irtiottoon, jossa lisäkseni olivat Pökälä, Marek Salermo, Olli Koski, Niklas Colliander ja Rasmus Eriksson. Ihan en ollut irtioton koostumukseen tyytyväinen ja etenkin kilpailun alussa ryhmämme ei löytänyt oikein hyvää vuorovetotahtia. Osa halusi mennä kovempaa, osa hitaampaa.
Siinä kerkesin kisan aikana miettimään, että SM-kisoissa on tullut oltua useasti pitkissä irtiotoissa. Kälviällä 2007 ( jossa muuten Marek oli myös mukana), Kuusamo 2009, Pori 2013 ja nyt Vantaa 2015. Toki se nyt on tuuristakin kiinni, että pääseekö irtiottoon vai ei, ja huipputuloksiahan ei tuota kautta ole itselleni koskaan tullut.
No, meidän eilinen irtiotto eteni mukavasti ja ero pääjoukkoon oli melkoisen suuri. Kolme kierrosta ennen maalia aloin miettimään iskua ryhmästämme. Onneksi aikailin riittävästi, ja mäkeen, joka tuotti itselleni myös kisassa eniten vaikeuksia, Samuel sitten iski irti. Siinä kun hetken vielä itse aikaili, katseli, että ajaako Marek Samuelin kiinni, olikin Samuel jo karannut kymmenen metrin päähän. Neljän ajajan ryhmämme ei saanut minkäänlaista takaa-ajoa aikaiseksi, ja aloinkin laskeskelemaan hetkea, jolloin lähteä porukasta omille teille.
No, onneksi taas aikailin hiukan liikaa ja jätin loppuvetoni hiukan myöhäiseen. Olihan se hauskaa vajaa kymppi ajaa soolona, kaukana kärjestä, mutta eroa taakse tehden. Tuli viimeinen mäki, vitonen ennen maalia, jonka yli olisi vain päästävä ennen takaata kovaa vauhtia tulevaa Jussi Veikkasta. Eipä siinä tainnut jäädä kuin 25-40 metriä mäen laesta, kun Veikkanen ja Matti Helminen painoivat ohitse ihan omaa vauhtiaan. Henkinen räjähdys taisi kuulua huoltoautoome asti. Se oli ikäänkuin siinä.
Lopussa ajeltiin vielä nelossijasta, mutta eipä ollut kirissä voimaa, joten lopullinen sijoitus viides. Menee muuten SM-sijoituksien huonompaan puolikkaaseen vielä tuo sija (3, 3, 4, 5, 9 ,15), joten tässähän tämä sitten oli tältä erää. Hauskaa toki oli, joten se korvaa paljon pientä taktiikkamme hajoamista.
Nyt kun maantiekausi on saatu kivasti käyntiin, ja kisojakin takana jo kuutisen kappaletta, on hyvä siirtyä seuraavaksi 1,5 kuukaudeksi maantiekisojen maailmaan. Katsotaan, josko jo ensi viikonloppuna seuraavaksi...
Ketju poikki,
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti