Jakso vaihtuu

Viikko 8 rataleireineen päätti kauden ensimmäisen harjoittelujakson. Treenikausi siis alkoi vasta kahdeksan viikkoa sitten, jotta aika ei kävisi liian pitkäksi talven ja kilpailutauon suhteen.

Rataleirin päätyttyä alkoi sunnuntaina ulkona ajaminen. Kelit Turun seudulla ovat vallan mainiot; tiet aavistuksen kosteita tai kokonaan kuivia, lämpötila nollan yläpuolella ja tuulta riittävän paljon. Tuuleen ajaminen on tietenkin ihan oma juttunsa, mutta sisätreeneissä kaipaa eniten tuulen ja pienten pinnanmuutosten vaikutusta ajamiseen.

Uusi ratapyörä saapui eilen. Ei se tähänkään asti ole pyörästä jäänyt kiinni, mutta edullisempien mallien saatavuusongelmien vuoksi nyt ajellaan todellisella huippupyörällä. Pyörästä lisää blogissa piakkoin ja livenä nähtävillä GoExpo-messuilla Feltin osastolla.

Kisakalenterikin on valmistumaan päin. Viime viikon perjantaina sain vahvistuksen heinäkuussa ajettaviin ratakilpailuihin Fiorenzuolaan, Italiaan. Paikkaa tuonne haettiin tammikuussa ja vajaan kolmen viikon odotuksen jälkeen tuli positiivinen päätös kilpailuihin osallistumisesta.
Kisat ovat tietenkin kovatasoiset, mutta niinhän se aina on, kun ulkomaille menee ajamaan. En aja Fiorenzuolassa 6-päivän ajojen-ohjelmaa, vaan kolme yksittäistä kilpailua. Oma ajovarmuus, ja taso, eivät ole vielä sitä luokkaa, että viitsisi järjestäjiä ahdistella kyselyillä 6-days pääjoukkoon. Huhujen mukaan sinne voi mennä pilaamaan show:ta vain kerran....

Treenit jatkuvat loppuviikon melko tiukasti. Torstaina ja perjantaina on kaksi lyhyttä harjoitusta päivään ja viikonloppuna aikomuksissa ajaa pidempää lenkkiä. Ajoseuraa vain löytyy huonosti, joka tosin johtunee myös itsestäni.

Seuraavia päivityksiä odotellen,
-M

Nihkeää leireilyä

Maanantaina alkanut rataleiri ei ole toistaiseksi tarjonnut suuria riemunaiheita. Meno on todella tahmaisen tuntuista. Edellisellä leirillä neljä viikkoa sitten jalat tuntuivat varsin hyviltä ja meno maittoi. Tämän kertainen leiri on tarjonnut enemmän pientä jälkeenjääntiä jokaisessa treenissä tavoitevauhdeista.

Ohjelmassa olleet vedot ovat toki suunniteltu vauhdikkaiksi, mutta kun säännöllisesti vauhdit putoavat alle 50kmh lyhyissäkin vedoissa ei voi olla tyytyväinen. Jaloissa tulee kovilla tehoilla selkeä blokki vastaan reilussa 110 kierroksessa. Treeneissä välitykset ovat isoja ja isot välitykset tietysti vaativat voimaa rentouden lisäksi. Tuntuma vain on, että ongelmia on enemmän tuon ajoasennon ja ajamisen rentouden kanssa kuin happojen kertymisessä jalkoihin.

Onneksi leiriä on kahden päivän ja kolmen harjoituksen verran jäljellä. Paljon ehtii tekemään vielä ja jospa se rentouskin sieltä löytyisi ajamiseen. Tosin onhan se niinkin, että kaikki eivät vain osaa...Tarvinnee tosin koittaa muistuttaa itseään siitä, että tämä on vasta toinen kerta kauteen 2014, kun ajetaan kovempia vetoja, joten ehkäpä kovien treenien vähyys näkyy vielä ajamisessa.

Pieni stressi treeneistä tosin lienee hyvästä. Stressi tosin kasvaa leiriolosuhteissa nopeasti ja ulkopuoliset ärsykkeet, jotka eivät liity omaan treenaamiseen ja joille ei voi mitään, lisäävät stressiä monasti todella paljon. Tasapainoilua, sitähän tämä tällä kertaa on.

Toivottavasti huomisissa treeneissä saadaan;

Ketju poikki!
-M.  

Leiriä kohti

Alkaa olla harjoitusjakso taas  siinä vaiheessa, että on rataviikon vuoro. Kolme viikkoa on treenailtu ja harjoiteltu kotosalla ja ensi viikolla ajetaan hiukan tehokkaampia treenejä radalla.

Edellisen rataleirin jälkeen alkanut nykyinen jakso on ollut kuin Turun talvi; välillä niinkuin kuulukin ja välillä jotain aivan muuta. Aavistuksen verran samaa oiretta harjoituksissa kuin viime vuonnakin. Hyvää päivää seuraa huono päivä. Sisällä harjoiteltaessa tuo ero tuntuu vielä korostuvan. Sitä joko jaksaa ajaa riitävän kovaa tai ei.

Harjoitustasojen heilumista on edesauttanut ongelmat ravinnon suhteen. Energia ei tunnu imeytyvän oikein kunnolla ja harmittavaisen usein iskee yllättävän kova nälkä kesken treenin. Ruokapuolella olisi varmasti paljon säädettävää, ja jos joku tahtoo apuaan ravintoasiossa tarjota niin ota ystävällisesti yhteyttä.

Rataleirin ohjelmaa en ole vielä tarkemmin katsellut. Vahva veikkaukseni on, että aika maltillista ohjelmaa tiedossa, koska tässä vaiheessa kautta, kun maantiekilpailutkin puuttuvat vielä jaloista, on turha liikoja rehkiä yksittäisellä viikolla. Rataleirin aikana saan toivottavasti myös kesän kilpailukalenteria taas valmiimpaan muotoon. Aika selkeä perusrunko on tiedossa jo kauteen ja ratakilpailuja ajettaneen kesän aikana kolmessa blokissa, jotka osuvat kesä-, heinä-, ja syyskuuhun.

GoExpo-messuilla 7.-9.3 saan myös ensi kosketukset uuteen ratapyörääni. Tarvinnee ottaa rullat mukaan, jotta voi ennen messupäivien alkua ajella Feltin osastolla hyvät lämmöt päälle.

Ketju poikki,
-M

Lisää hyvää treeniviikkoa

Viime viikkoinen tekstini valitti kuinka treenit menivät enemmän tai vähemmän nihkeästi. Jalka painoi, väsytti, salilla oli puhti poissa. Luotiin hyvän viikon pohjia huonolla viikolla.

Viime lauantaista, kuten ehkä hiukan ounastelinkin, alkoi meno muuttua. Pyörätreenejä, lyhyitä sellaisia tosin, on ajettu tähän viikkoon kuutisen kappaletta ja meno tuntuu hyvältä. Ehkä jopa paremmalta kuin ennen edellistä rataleiriä. Sykettä ei ole voinut taas hetkeen seurata. Sydän tuntuu kulkevan tällä hetkellä omia polkujaan ja lyövän aavistuksen väsyneen laiskasti. Onneksi tehomittari auttaa tarkkailemaan, että harjoittellaan oikeahkoilla tehoalueilla.

Tätä viikkoa on vielä voimaharjoituksen ja yhden pyörätreenin verran jäljellä, mutta tämän viikon anti on ollut ehdottomasti yksi kauden parhaista toistaiseksi. Ollaan myös hyvin lähellä sitä hetkeä, kun tehomittarissa keskitehonäytön ensimmäinen numero vaihtuu pykälää suuremmaksi. Toivottavasti jo lauanataina päästäisiin seuraavalle sataluvulle.

Tosin tarvitsee muistaa, että treenit ovat kovin lyhyitä vielä. Tuollaista 1,5-2h luokkaa ajellaan, joten ei treenien kestoilla vielä hirveästi henkseleitä paukutella. Ensi viikolla ohjelmassa on jo kolme kolmentunnin harjoitusta, joten vähitellen tästä edetään. Toisaalta, jos neljän viikon välein treenien kestot kasvavat tunnilla niin viikolla 15 (huhtikuun puoliväliä) ajeltaneen jo viiden tunnin lenkkejä. Toivottavasti tänä vuonna pystyisi tuohon, viime vuonna jäi haaveksi tuon mittaiset ajot.

Rataleirikin on jo oven takana. Reilu viikko, eli nuo edellä mainitut kolmetuntiset, ja sitten onkin aika lähteä taas radalle tekemään tehoharjoituksia. Olen toistaiseksi todella tyytyväinen tapaan, jolla talvea lähdettiin rytmittämään ja uskon, että saan tästä itse enemmän hyötyä kuin parista viikosta maantieajoa lämpimissä olosuhteissa keväällä.

Kisakalenterin etenemisen suhteen on ollut vilkas viikko. Muutama epävarma kisa lisää keväälle/kesälle saatu ohjelmaan. Varmoja vaan on niin kovin vähän. Kisakutsuja tulee liitolle muutamia vuodessa, mutta monista kisoista ei edes enää lähetä Suomelle kutsua. Ratkaisuksi tähän tarjottiin ratajoukkueen perustamista, jolloin kaikkiin kansainvälisen kalenterin alaisiin kilpailuihin olisi mahdollista osallistua. Joukkueen rekisteröintiä varten puuttuu vain 3500€....

Se siitä. Treenejä kohti. Seuraavassa postauksessa jotain muuta kuin harjoittelua.

Ketju poikki,
-M

Hyvän treeniviikon anatomiaa

Rataleiriltä paluun jälkeen väsymys painoi niin jaloissa ja selässä kuin päässäkin. Sunnuntaina uutta treeniviikkoani (sunnuntaista lauantaihin) aloitellessani huomasin heti, että parempi keventää suunnitelmasta hieman ja toivoa palautumista viikon myöhempiä harjoituksia varten.

Viikon viisi ohjelma ei ollut sisällöltään raskas tai rasittava. Ainakaan paperilla. Muutama perusajopäivä, vähän salitreeniä ja iltapäivisin muutamana päivänä jalkojen availua. Leirin jälkeen siis hyvä viikko alle, jonka jälkeen olisi vain kaksi viikkoa ennen seuraavaa rataleiriä.

Hyvä viikkohan koostuu siitä, että saa tehtyä suunnitelman mukaisia harjoituksia suunnitelluilla rasitustasoilla ja kenties jonakin päivänä saa vielä jonkun hyvän onnistumisen kaupan päälle. Onnistuminenhan voi olla salilla treenipainojen nousua, vauhtien kasvaminen perusajotreeneissä tai vaikkapa kestävyyden kasvaminen, kun huomaa, että harjoituksen jälkeen ei väsytä yhtä paljon kuin paria viikkoa aiemmin.

Viikko starttasi huonosti siis. Sunnuntaina jäi perusajot ajamatta ja keskityin 1,5h ajan lihashuoltoon. Teki kyllä hyvää. Tosin vähän takaraivossa painoi puuttumaan jääneet perusajokilometrit.

Maanantai ei tuonut mukanaan mitään loistoa. Salitreenissä liikkeet tuntuivat vaikeilta. Nilkat väpättivät pistooli-kyykyissä ja selkälihaksia tehdessäni huomasin voimakkaan kivun alaselässä oikealla puolen. Tajusin välittömästi vanhan vaivan uusiutuneen.

Tiistai toi toivoa hyvän viikon alkamisesta. Tasainen parin tunnin perusajotreeni, jossa jalat alun tahmeuden jälkeen lähtivät liikkeelle. Keskiviikko jatkoi toivokasta linjaa kun ohjelman mukainen treeni toteutui.

Torstaina viikon nousujohteinen eteneminen otti pienoista takapakkia. Koulun takia treeni piti jakaa kahteen osaan ja iltapäivän osa ei ollut yhtä lennokasta kuin aamun ajaminen. Iltasella väsymyksen kasvaessa selkäkivut osoittivat nousujohteisuutta. Eli jokin asia etenee tällä viikolla!

Tänään perjantaina aamuisen salitreenin lopputuloksena oli....? Positiivista oli treenissä se, että en loukkaantunut salilla. Toki selän kivut aiheuttavat sen, että oikea jalka on jalkaterästä kääntynyt ~15 astetta ulospäin. Lukkopolkimethan tuon vian korjaa. Jalka kiinni polkusimeen ja eiköhän se siitä oikene.
Iltapäivälle suunnitellusta treenistä on turha edes aloittaa kertomaan. En jättänyt kylläkään välistä, mutta ei se välttämättä pahaakaan olisi tehnyt.

Huomenna olisi treeniviikon  viimeinen päivä. Parisen tuntia perusajoa sisällä, joten ei kovin paha rasti. Tätä viikkoa voisi pelastaa ajamalla sovitun tehoalueen ylärajoilla koko treenin ajan ja huomaavansa, että sovittu tehoalueen yläraja olisikin liian matala.

Otsikossa lupailin kirjoitella mitä hyvä treeniviikko pitää sisällään. Siihenhän tämä teksti ei ole suora vastaus, mutta ilman huonoja viikkoja ei olisi niitä hyviä viikkoja. Ilman kunnon putoamista ja epäonnistumista ei voisi saada kasaan hyvää tunnetta onnistuneemman treeniviikon jälkeen. Osa hyvän viikon anatomiaa on siis huonot viikot. Jatketaan ensi viikon jälkeen sitten sen hyvän viikon sisällön purkamista.

Huomista peläten,
-M

Uusi jakso

Viikon 4 rataleiri tuli ajettua päätökseensä. Viiten päivään sisältyi kahdeksan käyntiä radalla. Osa treeneistä vei aikaa enemmän, osa vähemmän. Muutama positiivinen suoritus mahtui joukkoon. Etenkin kun huomioi, että ollaan tammikuun lopussa keskellä perusajokautta.

Ohjelma jatkuu seuraavan kolmen viikon ajan rullilla ja trainerilla sisätiloissa ajellen. Vaihtelua treeneihin tuo pyörän ja vastuslaitteen valinta. Vaihtelu tehnee hyvää päivien välillä, koska harjoitusten kestot kasvavat hiukan uuden jakson myötä. Perusajotreeneissä pyritään myös tämän jakson aikana rikkomaan kierroksia. Mennään siis välillä matalammilla ja toisaalta välillä reippaammilla kierroksilla.

Viikolla 8 on seuraava rataleiri tiedossa. On vain kovin hankala saada suomalaisia pyöräilijöitä, saati ratapyöräilijöitä treenaamaan sisälle talven aikana. Ehdottelin jo lokakuussa muille ratapyöräilijöille, että tehtäisiin leirisuunnitelmaa talveksi, jonka mukaan mentäisiin. Eipä herättänyt kummempaa mielenkiintoa. Menee ne leirit toisaalta yhden henkilöauton vahvuisellakin porukalla ihan hyvin, mutta mukavampihan se olisi porukassa leireillä.

Kisakalenteriin on tullut muutama lähes varma/epävarma kilpailu lisää. Päivittelen kalenterisivua sitä mukaan kun varmoja kilpailuja alkaa selviämään. Ratakilpailuja vaikuttaisi olevan ohjelmassa touko-kesäkuun vaihteessa ja elo-syyskuun vaihteessa. Muu aika kaudesta mennee maantiekilpailuissa.

Ketju poikki,
-M

Leireilyä

Vihdoin on odotettu ja usein mainittukin rataleirikausi saatu avattua. Vuoden ensimmäistä rataleiriä viedään tämän viikon verran. Kaksi päivää on ajettuna ja jaloissa kyllä tuntuu, että ensimmäistä kertaa aikoihin on treeneissä poistuttu perusajoalueelta.

Leiri alkoi eilen kymmenen minuutin vedoilla pienellä välityksellä. Tavoitteena oli saada tunti ajoa, itselleni, reippaammilla kierroksilla. Alku meni mainiosti ja loppu tsempaten. Illalla päälle tunnin verran perusajelua vastusrullilla. Aikaisesta aamuherätyksestä johtuen iltasella oli melkoisen väsynyt.

Tänään tiistaina matka jatkui kahden ratatreenin verran. Aamulla oli ohjelmassa lyhyitä tasavauhtisia vetoja, joita ei tosin saanut vedettyä ihan riittävän kovaa. Jaloissa ei löytynyt riittävästi rentoutta, jotta kierrokset olisi noussut niihin lukemiin joilla vedoissa olisi päästy yli VO2max tehon. Iltasession pääsi ajelemaan lukuisten Euroopassa maantiellä meritoituneiden kuskien kanssa. Treeni itsessään oli kevyehkö, mutta oli mukava vaihtaa kuulumisia treenin lomassa tuttujen kanssa.

Loppuviikon ohjelma on sopivan tiukahko. Tarkoutus ei ole ajaa yhtään todella kovaa päivää, vaan viiden riittävän kovan päivän tulisi saada aikaan sopiva kokonaisrasitus, joka ei kuitenkaan ole liian kova tähän kohtaan vuotta. Helppoa. Eikö?

Ketju poikki,
-Mika