Vihdoin on alkanut, hetkeksi taas, elämä ja ajatukset vakiintumaan. Matkalaukut on ollut purettuna kaksi päivää saman katon alle, joka tietenkin näkyy tietynlaisena levollisuutena ja perusasioiden tasaantumisena. Ruokaa on aamulla, treenin jälkeen ja illalla. Aamuruoan jälkeen on treeni. Ennen iltaruokaa venytellään jne...
Eilinen treeni meni vähän miten meni, mutta tänään oli jälleen 100km perusajoa ohjelmassa ja homma tuntui luonnistavan pikkuisen paremmin. Toki uudet ja oudot tiet aiheuttavat sen, että ajo on välillä katkonaista kun on mietittävä mihin suuntaan matka jatkuisi. Tänäänkin ajo oli liian hidasta siihen nähden mitä sen tulisi olla.
Belgiassa ajellessa, etenkin tässä osissa maata, on pellonreunaa ja kapeaa tietä tarjolla. Pieniä kyliä on joka viiden kilometrin välein ja tästäkin johtuen ajo on jossain määrin katkonaista. Toki, jos ajelisi aina kylien välit reippahasti ja palauttelisi kylissä olisi lopputulos tasainen.
Paikallisesta pyöräkaupasta löytyi tänään pinnoja, joilla sain Ruotissa kolaroidun tehomittarikiekon taas kasaan. Pääsee jatkossa ajelemaan lenkit taas tehoja ja sykkeitä seuraillen. Pari päivää meni kyllä mukavasti pelkälläkin sykemittarilla, mutta kun tehomittarin mukana tulee matka ja poljinkierroksetkin selville on ajaminen itselleni mielekkäämpää.
Asun väliaikaisesti majatalossa, jossa vieraanvaraisuus on varsin suurta. Toki rahalla saa ja hevosella pääsee. Heinäkuusta alkaen on toivottavasti pieni vuokra-asunto tai joukkueen puolesta oleva majoitus. Joukkueen majoitusmahdollisuuksia selvitellään par'aikaa. Saa nähdä.
Loppuun mainittakoon Belgialaisten maanteiden olevan melko rasittavia ajaa. Tai tottumus kysymys tuokin kait on. Tiet ovat kapeita, välillä reunalla on pyörätie, josta en tiedä ajaako vai eikö, välillä pyörätie menee, etenkin kylissä, vähän siellä sun täällä, laattatie tärisyttää pyörää metrin parin välein...no, kun ei muusta keksinyt valittaa niin valitetaan sitten teistä...
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti