Paremminkin voisi mennä. Ja paljon. Jotenkin tällä hetkellä sellainen aika voimaton olo, joka lienee lähtevän liikkeelle heti hiusten alta, mutta joka vaikuttaa koko matkalta siitä alaspäin aina kengän sisäpohjaan. Ei vain irtoa.
Kävin eilen pyörähtämässä treenin Moskovan 333m radalla. Kohtalaisen vanha rata on parhaat päivänsä nähnyt ja puiden välit paistavat monessa kohtaa melkoisen pahasti. Itsessään rata on 42 asteisine kaarteineen aavistuksen normaalia loivempi. Tästä päästäänkin kivasti siihen ongelmaan, johon eilen treeneissä törmäsin. Jostain kumman syystä en pysynyt starteissa kaarteessa radalla. Viitisen kertaa asiaa yritin ja valmista siitä ei vain tullut. Toivottavasti kisassa natsaa paremmin ja lähtö menee kuten sen kuuluukin mennä.
Ajelin yhden lentävän kaksi kilometrisen, jossa jalat pyörivät kyllä vallan mainiosti. Tai ei ainakaan sen huonommin kuin Minskissa. Itseluottamus on vain kovin heikolla tolalla ajamiseen tällä hetkellä. Mikä on outoa. Takaa-ajopyörä näyttää lähinnä hirvitykseltä, jonka päälle kiipeäminenkin on jo vastenmielistä. Ajaminen itsessään on suhteellisen rentoa ja lämpimässä hallissa tuntui ihan kivalta ajella normaalia pidempää ympyrää.
Kisoissa on aavistuksen kovempi taso mitä Minskissä oli. Jos nyt lähtöluetteloista, ajalla mitattavien lajien pohjalta, kuskeja lokeroisi niin helposti löydän itseni heikoimman aineksen joukosta. Toisaalta omniumissa tasaisella ajamisella on tehtävissä paljon, joten ei tätä peliä vielä ole hävitty. Vai onko?
Aloitan kisat jo tänään osallistumalla pisteajoon. En edes tiedä kilpailumatkaa, mutta ajatuksissa ajaa parisenkymmentä kilometriä mukana, vain jotta saisin hyvän valmistavan treenin ja vähän tuntumaa ajamiseen. Huomenna sitten omniumin ekat lajit ja perjantaina loput. Kisapäivien jälkeen täältä löytyy lyhyet, kootut, selitykset, että miksi ei kulkenut!
Ketju poikki,
-M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti